taiteen rahoittajat - Tilaa taiteilijuuteen

Kysely vammaisille ja viittomakielisille taiteilijoille kertoo apurahojen hakemisen vaikeudesta. Mitä säätiöissä voitaisiin tehdä paremmin?

Säätiöt ja rahastot ry on yhtenä kumppanina Koneen Säätiön rahoittamassa Tilaa taiteilijuuteen -hankkeessa, joka edistää vammaisten ja viittomakielisten taiteilijoiden työskentelymahdollisuuksia. Yhteistyön puitteissa on toteutettu kysely vammaisille ja viittomakielisille taiteilijoille apurahojen hakemisesta ja saamisesta sekä koulutusta saavutettavuudesta Säätiöt ja rahastot ry:n jäsenille. Lue lisää kyselystä: Johanna Mattila: Kysely vammaisille ja viittomakielisille taiteilijoille kertoo apurahojen hakemisen haasteista.

Tähän juttuun on koottu hyviä esimerkkejä saavutettavuudesta Suomesta ja maailmalta. Esimerkit ovat Tilaa taiteilijuuteen -hankkeen ja Kulttuuria kaikille -palvelun keräämiä.

Saavutettava kieli ja kielivaihtoehdot

Suomen Kulttuurirahasto on julkaissut apurahojen hakuohjeet selkokielellä. Kehitysvammaliiton Selkokeskuksen arvion mukaan Suomessa on 650.000–750.000 ihmistä, jotka tarvitsevat selkokielistä viestintää. Näihin kuuluvat esimerkiksi kehitysvammaiset henkilöt, maahanmuuttajat sekä ihmiset, joilla on erilaisia oppimisen, hahmottamisen ja keskittymisen vaikeuksia.

Saksan liittovaltion kulttuurisäätiö (Kulturstiftung des Bundes, siirryt säätiön sivustolle) julkaisee verkkosivuillaan selkokielen ohella sisältöä myös saksalaisella viittomakielellä.

Tukea hakemuksen tekemiseen

Canada Council for the Arts maksaa pientä palkkiota henkilölle, joka auttaa hakijaa apurahahakemuksen laatimisessa. Lue lisää: Application assistance (siirryt sivustolle CanadaCouncil.ca).

Apu voi olla teknistä apua hakemuksen tekemiseen, käännösapua viittomakielisille tai alkuperäiskansoihin kuuluville hakijoille tai kehitysvammaisille henkilöille sisällöllistä apua tai tekstin editointiapua idean kehittämiseen hakemukseksi. Apua voi saada myös mielenterveyssyistä. Avustajan käyttöön pitää ensin saada lupa, mutta avun piiriin kuulumisessa luotetaan hakijan itseidentifikaatioon.

Suurempaa liikkuvuusapurahaa

Pohjoismaisen kulttuuripisteen liikkuvuustuen voi saada kaksinkertaisena, jos vammainen hakija tarvitsee toimintarajoitteen vuoksi mukaansa avustajan. Tuki avustajaa varten haetaan apurahan hakemisen yhteydessä. Lue lisää: Liikkuvuustuki (siirryt sivustolle NordisKulturKontakt.org).

Taiteen ja kulttuurin ammattilaisten liikkuvuutta Euroopassa rahoittava Culture Moves Europe myöntää myös ylimääräistä tukea vammaiselle henkilölle. Lisätukea voi saada sekä matkakuluihin että päivärahaan. Budjetista on sovittava aina erikseen, ja siinä huomioidaan yksilölliset tarpeet. Lue lisää: Kulttuurialan liikkuvuustuki (siirryt sivustolle oph.fi).

Vammaisille taiteilijoille omaa rahoitusta

Iso-Britanniassa toimiva Unlimited on vammaisille taiteilijoille tarkoitettu kokonaan oma rahoitusmuoto, jossa tuen hakemisesta on tehty monin tavoin saavutettavaa. Lue lisää: WeAreUnlimited.org.uk.

Erillistä saavutettavuustukea voivat saada hakijat, jotka kohtaavat esteitä hakemisessa. Haku on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa hakijoista karsitaan 400 sanan mittaisten ideapaperien perusteella 20 % jatkoon. Jokainen karsinnan läpäissyt hakija saa tunnin ajan yksilöllistä apua ja neuvontaa varsinaisen hakemuksen tekoon. Hakemuksen ei tarvitse olla pelkästään tekstimuotoinen, vaan mukaan voi liittää myös kuvaa, ääntä tai videota.

Saksan liittovaltion kulttuurisäätiön ohjelma pik – Programme for Inclusive Artistic Practice (2022–2025) pyrkii puolestaan parantamaan vammaisten taiteilijoiden asemaa työelämässä. Verkostossa on mukana seitsemän teatteria. Taiteilijoille on tarjolla mentorointiohjelma ja apurahoja omien projektien toteuttamiseen. Lue lisää: pik – Programme for Inclusive Artistic Practice (siirryt sivustolle kulturstiftung-des-bundes.de)

Hakemusten arviointi

Rahoittajien on hyvä huomioida, että vammaisilla taiteilijoilla on monia esteitä päästä urallaan eteenpäin eivätkä he useinkaan ole yhdenvertaisessa asemassa muiden taiteilijoiden kanssa. Tilaa taiteilijuuteen -hankkeen keräämien kokemusten sekä esimerkiksi Outi Salonlahden tekemän maisterintutkielman mukaan vammaiset taiteilijat kohtaavat syrjintää uransa eri vaiheissa (katso esimerkiksi ”On aina oltava 200 % parempi”, siirryt sivustolle jyx.jyu.fi). Siksi vammaisella taiteilijalla ei ehkä ole taiteen koulutusta, hän ei ehkä ole saanut aiemmin apurahoja tai hänen CV:nsä voi olla lyhyempi kuin muilla. Tämä on hyvä ottaa huomioon arvioinnissa.

Unlimitedin arviointipaneelien jäsenistä vähintään 50 % on vammaisia henkilöitä.

On myös hyvä, että hakemusten (vertais)arvioijissa on moninaisuutta ja myös osaamista tunnistaa hakijoiden moninaisia taustoja. Esimerkiksi Unlimitedin arviointipaneelien jäsenistä vähintään 50 % on vammaisia henkilöitä.

Vaikuttamista tuetun kulttuuritoiminnan saavutettavuuteen

Suomessa esimerkiksi Svenska kulturfonden kysyy hakulomakkeellaan saavutettavuudesta. Vastaaminen on vapaaehtoista eikä vastaus vaikuta hakemuksen arviointiin. Tarkoituksena on saada näin tietoa hakijoista ja hakijat pohtimaan toimintansa saavutettavuutta. Tulokset ovat olleet myönteisiä: yli puolet hakijoista vastaa kysymykseen, organisaatiot lähes aina.

Euroopan vuoden 2026 kulttuuripääkaupunki Oulu on linjannut, että kaikissa kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumissa tulee huomioida saavutettavuus ja yhdenvertaisuus. Yhdenvertaisuudesta ja saavutettavuudesta kysytään hakulomakkeessa pakollisilla kysymyksillä. Projektien toteutusta saavutettavammiksi ja yhdenvertaisemmiksi tuetaan lisärahoituksella ja tarjoamalla tietoa, esimerkiksi käytännön suosituksia ja tarkistuslistoja. Saavutettavuuteen kuuluvat esimerkiksi rakennetun ympäristön esteettömyys, saavutettavuus eri aistien avulla, saavutettava viestintä, sosiaalinen, alueellinen ja taloudellinen saavutettavuus sekä palautteen kerääminen saavutettavuuden toteutumisesta.

Ruotsissa valtion ylläpitämä Kulturrådet on määrittänyt erilaisia minimikriteereitä saavutettavuudelle, jotka sen tiettyjä tukia saavien tulee täyttää. Yleisötapahtumien saavutettavuudesta tulee aina kertoa järjestäjän verkkosivuilla, sosiaalisen median kanavissa sekä lipunmyyntialustoilla. Jos järjestäjällä on yleisötapahtumille pysyvä tila, sen täytyy olla esteetön. Kulturrådetin tukea saavien organisaatioiden verkkopalveluiden tulee myös täyttää määrätyt saavutettavuusvaatimukset.

Saavutettavuus- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Australia Council for the Arts on laatinut koko toiminnan kattavan Disability Action Planin. Julkinen taideneuvosto on sitoutunut käyttämään kolmen vuoden aikana 750.000 Australian dollaria (noin 450.000 euroa) vammaisten taiteilijoiden kestäviin työuriin. Verkkosivuilla on panostettu saavutettavuuteen ja hakuohjeita on julkaistu selkokielellä. Hakemuksen voi jättää eri muodoissa, esimerkiksi viittomakielellä, äänenä, videona tai käsin kirjoitettuna. Tarvittaessa järjestetään myös tulkkaus australialaiselle viittomakielelle.

Yhdysvalloissa yksityinen Ford Foundation on laatinut kaksi suunnitelmaa: omasta toiminnastaan sekä siitä, miten yhteiskuntaan vaikutetaan niin, että vammaisten ihmisten oikeudet toteutuvat. Lue lisää: FordFoundation.org: Disability Inclusion

Suomalaisista säätiöstä Koneen Säätiö on laatimassa yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Työ yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden puolesta on alkanut säätiöissä jo aiemmin, ja sitä on tehty muun muassa osana apurahahaun kehittämistä, jossa on käytetty myös palvelumuotoilua.

Monet muut kulttuuri- ja taidealan toimijat ovat suunnitelmia jo tehneet: esimerkiksi Suomen Taiteilijaseuralla on Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma (pdf), Porin kaupungilla on kulttuuripalveluiden saavutettavuussuunnitelma 2020–2024 (pdf) ja Aalto-yliopistolla saavutettavuuden toimeenpanosuunnitelma 2022–2024 (siirryt yliopiston sivuille).