Johanna Mattila: Kysely vammaisille ja viittomakielisille taiteilijoille kertoo apurahojen hakemisen haasteista

Kulttuuria kaikille -palvelu koordinoi hanketta Tilaa taiteilijuuteen – vammaisten ja viittomakielisten taiteilijoiden yhdenvertaisuus vuosina 2022-2024. Yksi hankkeen yhteistyökumppaneista on Säätiöt ja rahastot ry, jonka kanssa Tilaa taiteilijuuteen -hanke järjesti Säätiöt saavutettavammiksi -tilaisuuden syyskuussa 2022 yhdistyksen jäsenille. Yhteistyö jatkuu hankkeen päättymiseen saakka ja jäsentilaisuuksia tulee vielä lisää syksyn 2023 aikana.

Tilaisuutta pohjustamaan hankkeessa toteutettiin kysely vammaisille ja viittomakielisille taiteilijoille koskien apurahoja ja niiden hakemista, johon vastasi 24 vammaista tai viittomakielistä taiteilijaa. Oli ilo huomata, että useat kohderyhmän taiteilijat vastasivat kyselyyn, eli asia on tärkeä ja se vaatii nyt huomiota.

Vammaiset taiteilijat ovat Suomessa tällä hetkellä vain pieni osa ammattimaisesti toimivista taiteilijoista. Se että vammaisia ja viittomakielisiä taiteilijoita on suhteellisen vähän, johtuu ennen kaikkea yhdenvertaisten koulutusmahdollisuuksien puutteesta mutta myös muista esteistä taidealalla toimimisessa.

Kyselyyn vastanneet taiteilijat olivat eri taiteenaloilta. Positiivista oli huomata, että vastanneista työskentelyapurahaa hakeneista taiteilijoista 50 % oli saanut henkilökohtaisen työskentelyapurahan. Toisaalta vastaajiksi saattoi valikoitua etenkin apurahoja saaneita henkilöitä. Tästä voi päätellä, että vastaajat ovat kenties jo suhteellisen hyvin perillä apurahamenettelyistä. Toisaalta esimerkiksi koulutuksen puute koettiin esteeksi hakea apurahaa, vaikka kiinnostavaksi taiteilijaksihan voi tulla montaa reittiä, myös ilman tutkintoa taidealalta.

Vammaisten taiteilijoiden kohtaamat ongelmat apurahan hakemisessa

Useat taiteilijat olivat hakeneet avustusta henkilökohtaiseen työskentelyyn (80 %), kuitenkin 63 % heistä totesi, että heillä oli vaikeuksia hakemisessa joko kielen tai hakemisalustojen teknisten ominaisuuksien saavutettavuuden kanssa. Riippuen vamman laadusta, syyksi vaikeuksiin mainittiin mm. vaikeudet liitteiden kanssa, näkövammaisilla teknisten apuvälineiden kanssa yhteensopimattomat hakemuspohjat, viittomakielisillä kielen vaikeudet ja se, ettei viittomakielistä ohjeistusta ole. Yleisesti nousi esiin haasteet ymmärtää sitä, millaisia vastauksia hakulomakkeiden kysymyksillä haettiin sekä ohjeistuksen puutteellisuus. Toivottiin selkiyttämistä, vaihtoehtoisia toteutustapoja ja mahdollisuutta kysyä ja saada hakemisessa apua.

Kyselyssä pyydettiin myös pohtimaan, mikä olisi taiteilijalle saavutettava tapa hakea apurahaa. Yleisin vastaus oli sähköpostihakemus ja/tai haastattelu.

Vammaisille suunnattu työskentelyapuraha?

Moni taiteilijoista koki sosiaaliturvan ja apurahat yhdistämisen mahdottomaksi yhtälöksi, mikä oli osalle vastaajista syy olla hakematta henkilökohtaista apurahaa taiteelliseen työskentelyyn. Valtaosa taiteilijoista toisaalta kannatti ajatusta vammaisille taiteilijoille suunnatusta työskentelyapurahasta. Keskusteluissa vammaisten taiteilijoiden kanssa on nimittäin aika ajoin noussut esiin, että vammaisille taiteilijoille voisi olla juuri heille suunnattu apuraha, jonka voisi saada esimerkiksi kerran uransa aikana. Tällä tavoin hakuasetelmassa heikommassa asemassa oleva hakija saisi mahdollisuuden intensiivisempään ja turvattuun työskentelyyn ja saisi luotua hyvän ponnahduslaudan uralleen.

Koulutuksen tärkeys

Vammaisten taiteilijoiden keskuudessa nousee aika ajoin keskustelua heikoista mahdollisuuksista päästä koulutuksen kautta kiinni ammattilaisuuteen. Tässäkin kyselyssä nousi esiin pelko hakea apurahaa muodollisen koulutuksen puuttuessa. Ovatko vammaiset taiteilijat jääneet paitsi apurahoista, koska ovat ilmaisseet hakemuksessa olevansa itseoppineita, sitä emme tiedä. Tärkeää on, että hakemuksia arvioitaessa on läsnä monipuolista asiantuntemusta niin, että hakemuksista osataan tunnistaa osaamista ja potentiaalia, vaikkei reitti taiteilijaksi olisikaan ollut se kaikkein tyypillisin.

Samaan aikaan Tilaa taiteilijuuteen -hankkeessa edistämme myös tiedon puutteesta johtuvien esteiden poistamista. Teemme esimerkiksi yhteistyötä taidealan koulutuksen tarjoajien ja vammaisten taiteilijoiden kanssa, jotta koulutukseen pääsyn mahdollisuudet paranevat.

Tukea hakuprosessiin

Taiteen kentällä tarvitaan tukea vammaisten taiteilijoiden apurahoja koskevissa asioissa, sekä hakijoiden että rahoittajien kohdalla.

Tilaa taiteilijuuteen -hankkeen aikana selvitämme yhteistyökumppaneidemme, esimerkiksi Säätiöt ja rahastot ry:n kanssa, kuinka taidealoilla jatkossa voitaisiin tukea vammaisten ja viittomakielisten taiteilijoiden taiteilijuutta ja luomisprosesseja paremmin, myös rahoituksen osalta. Kyselyn vastaajilla oli kehittämisehdotuksia apurahamenettelyihin – esimerkiksi selkeämpiä lomakkeita ja esteettömiä hakualustoja tarvitaan akuutisti. Ja kuten joku heistä totesi, ydinkysymys on yhdenvertaisuus.

Johanna Mattila

Kirjoittaja on näyttämötaiteilija, joka työskenteli Tilaa taiteilijuuteen -hankkeen projektikoordinaattorina helmikuuhun 2023 asti.