Samuli Nordberg: Ilman ihmisyyden kirjoa ei portinvartijoiden näkemys avaudu
Näyttelijä on tulkitsija, toimija, näkyväksi tekijä. Näyttelijä on tosi itselleen ja yleisölle.
Näyttelijä opettelee tekstin ulkoa, eikä kompastu huonekaluihin. Näyttelijällä on kovat hermot ja kirkkaat ajatukset, mutta samaan aikaan äärimmäistä herkkyyttä. Näyttelijä panee energiansa, ajatuksensa, mielikuvituksensa likoon, päivästä toiseen, aina uudelleen. Näyttelijä on julkinen henkilö. Näyttelijä on viihdyttäjä, tutkija, dokumentoija, suunnittelija, kirjoittaja, vaikuttaja.
Edellämainitut kuvaukset ovat eri ihmisten näkemyksiä näyttelijästä, mikään niistä ei ole väärin, mutta mikään niistä ei myöskään ole kokonaisuudessaan oikein. Näyttelijäksi voi tulla, jos viihdyttäminen tai tekstien ulkoa opetteleminen kiinnostaa. Kaikkia ei kiinnosta, toisaalta ei kaikkien näyttelijöiden tarvitse olla kirjoittajiakaan tai omata kovia hermoja.
Kuka sitten päättää, ketkä pääsevät opiskelemaan näyttelijäksi? Ja mistä näyttelijäntaiteen korkeakoulutukseen pääseminen on kiinni? Minä päätän, tai olen yksi niistä, jotka päättävät yhdessä, täällä Tampereella. Tällä hetkellä. Jonkun pitää nimittäin jossain kohdassa tehdä valinta. Pääsykoetilastojen mukaan n. 1000 ihmistä haluaa jokaisissa pääsykokeissa päästä opiskelemaan äärimmäistä herkkyyttä ihan korkeakoulutasolla. Resurssit mahdollistavat 10-14 opiskelijan koulutuksen.
Mistä näyttelijäntaiteen korkeakoulutukseen pääseminen sitten on kiinni? Siihen on mahdoton vastata kokonaisuudessaan, mutta minä ja muut Tampereen yliopiston teatteritaiteen tutkinto-ohjelman raadin jäsenet koitamme tarjota siihen vastausta, joka kerta kun järjestämme pääsykokeet.
Pääsykokeissa me yritämme havainnoida uteliaisuutta ja avointa suhtautumista maailmaan. Me toivomme näkevämme moniaistista ja kokonaisvaltaista ruumiillista havainnointia. Me kaipaamme vuorovaikutuksellista kanssakäymistä ihmisten ja materiaalien kanssa. Me innostumme moninaisuudesta ja vahvuuksien tunnistamisesta.
Me kuitenkin tarvitsemme kaikkien niiden uskallusta, jotka haluavat tosissaan laittaa energiansa likoon, pääsemisen pienestä mahdollisuudesta huolimatta. Sillä ilman ihan kaikenlaisen ihmisyyden kirjoa pääsykokeissa ei meidän ”portinvartijoiden” näkemys avaudu.
Taidekoulutus muuttuu ihmisten kautta.
Toivotan siis kaikki ja tarkoitan todellakin, kaikki, riippumatta esimerkiksi hakijan sukupuolesta tai sukupuoli-identiteetistä, etnisestä alkuperästä, mahdollisesta toimintaesteestä, uskonnosta tai iästä tervetulleiksi Nätyn pääsykokeisiin, jos moninaisissa kieli-, kulttuuri- ja toimintaympäristöissä toimimaan kykenevä, ennakkoluuloton ja vastuullinen taiteilijuus kiinnostaa!
Samuli Nordberg
Kirjoittaja on 47-vuotias yliopistonlehtori. Hän opettaa Tampereen yliopiston Teatterityön tutkinto-ohjelmassa Nätyllä. Samulin voi tavata yliopiston harjoitussalien ja käytävien lisäksi Helsingissä hiihtoladulla tai vaikka Nurmeksessa Sukset ristiin susirajalla -leirillä.
Teksti on kirjoitettu osana Tilaa taiteilijuuteen -hankkeen ja Nätyn yhteistyötä. Näty (eli Teatterityön tutkinto-ohjelma) on näyttelijöitä korkeakouluttava ja näyttelijäntaidetta tutkiva yhteisö Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa.