Taiteilijaresidenssit
Saavutettavuuden muistilista residenssitoimijoille
Tästä voit ladata itsellesi saavutettavuuden muistilistan, joka on laadittu ensisijaisesti residenssitoimijaa varten:
Hankkeessa vuonna 2022 toteutettu taiteilijaresidenssi
Tilaa taiteilijuuteen -hankkeen saavutettavampi taiteilijaresidenssi järjestettiin yhteistyössä Torniossa sijaitsevan Aineen taidemuseon kanssa.
Halusimme mahdollistaa residenssissä työskentelyä erityisesti vammaisille ja viittomakielisille taiteilijoille. Residenssijaksojen aikana keräsimme kokemuksia siitä, miten taiteilijaresidenssin voi järjestää mahdollisimman saavutettavasti.
Residenssitoiminta ei ole Aineen taidemuseon perustoimintaa, vaan taidemuseo vuokraa Tornion kaupungin omistamaa taiteilijaresidenssi Viippolaa epäsäännöllisesti taidemuseon omien vierailevien taiteilijoiden ja asiantuntijoiden majoitustilaksi. Museolla ei ole perustoiminnassaan residenssistä vastaavaa työntekijää. Myöskään Kulttuuria kaikille -palvelun perustoimintaa ei ole residenssien tai taiteellisen työskentelyn järjestäminen tai taiteelliset tuotannot. Olimme siis monella tapaa uuden äärellä. Yhteistyöhön tuli mukaan myös Haaparannan kaupungin kulttuuritoimi, joka oli tukenamme sopivien majoitus- ja työtilojen löytämisessä Haaparannan puolelta. Teimme Haaparannan kaupungin kanssa yhteistyötä myös viestinnässä.
Keväällä 2022 järjestettiin avoin taiteilijahaku. Hakuun saapui 32 hakemusta sekä Suomessa asuvilta että kansainvälisiltä taiteilijoilta. Kysyntää saavutettavammille taiteilijaresidensseille siis on!
Residensseihin ja näyttelyihin valittiin uransa eri vaiheissa olevia taiteilijoita ja taiteilijapareja. Taiteilijat työskentelivät Koneen Säätiön taiteilija-apurahalla Viippolan residenssissä Torniossa ja Haaparannan Ruotsinsuomalaisella kansanopistolla eripituisia jaksoja syksyn 2022 aikana. Taiteilijoille järjestettiin tapaamisia taiteilijamentoreiden kanssa yhteistyössä Lapin Taiteilijaseuran kanssa.
Jokainen valittu taiteilija toteutti oman residenssijaksonsa lopuksi yksityisnäyttelyn eri tiloissa Torniossa ja Haaparannalla (kauppakeskus Rajalla Torniossa, Haaparannan kirjasto, Haaparannan rautatieasema). Vuonna 2023 järjestettiin kaikkien residenssissä työskennelleiden ryhmänäyttely Aineen taidemuseossa.
Avoin taiteilijahaku
Hakuilmoitus julkaistiin viidellä eri kielellä:
- suomi
- selkosuomi
- suomalainen viittomakieli
- ruotsi
- englanti
Hakijoilla oli mahdollisuus täydentää kirjoitettua työsuunnitelmaa suullisesti tai viittoen videolla.
Tarjolla oli tukea hakemuksen tekemiseen. Hakuilmoituksessa oli yhteyshenkilö, jolle oli varattu työaikaa hakijoiden auttamiseen hakemuksen kokoamisessa.
Residenssihausta tiedotettiin laajasti esimerkiksi eri vammaisjärjestöjen, viittomakielisten toimijoiden, taiteilijajärjestöjen ja -verkostojen, Facebook-ryhmien ja yksittäisten kontaktien avulla. Olimme taiteilijoiden tavoitettavissa, ja pohdimme jo hakuvaiheessa heidän kanssaan yhdessä esimerkiksi puhelimitse sitä, miten residenssin käytännön järjestelyt voitaisiin saada sujumaan. Rohkaisimme heitä hakemaan residenssiin.
Hakemuksessa pyydettiin taiteilijaa kertomaan saavutettavuuteen liittyvistä tarpeista.
Taiteilijoiden valinta
Taiteilijoiden valinnassa oli mukana taiteen asiantuntemusta Aineen taidemuseosta sekä vammaisuuden ja vammaiskulttuurin asiantuntemusta Kulttuuria kaikille -palvelusta ja Kulttuuriyhdistys Suomen Eucrea ry:stä. Valinnassa painotettiin työsuunnitelman kiinnostavuutta, pääpaino ei ollut hakijan aikaisemmissa ansioissa. Valinnassa painotettiin myös residenssityöskentelyn merkitystä taiteilijalle uran kulloisessakin vaiheessa.
Miten residenssistä tehtiin saavutettavampi?
Taiteilijat majoittuivat ja työskentelivät joko Viippolan residenssissä Torniossa tai Haaparannan Ruotsinsuomalaisella kansankorkeakoululla (Svefi), joka on esteettömämpi. Aineen taidemuseon henkilökunta kokosi Viippolan residenssin saavutettavuudesta kevyen esittelymateriaalin. Materiaali julkaistiin saavutettavassa tiedostomuodossa hakuilmoituksen yhteydessä. Materiaalissa on tiloista kuvat ja mitat, joiden avulla residenssihakija voi arvioida tilojen soveltuvuutta itselle. Materiaali on edelleen esillä myös Tornion kaupungin sivuilla.
Viippolan saavutettavuus, mitat ja kuvat (Word)
Viippolan saavutettavuus, mitat ja kuvat (PDF)
Tärkeää oli valmius etsiä yksilöllisiä, luovia ja kokeileviakin ratkaisuja. Joidenkin residenssiin hakeneiden kohdalla mietittiin esimerkiksi sitä, kuinka pitkä aika residenssissä on pystyttävä majoittumaan. Pohdimme, kuinka paljon residenssissä asumiseen voi yhdistää kotona työskentelyä ilman, että olemme luopuneet tavoitteestamme mahdollistaa yhdenvertainen residenssissä asumisen kokemus? Mikä on pienin yhteinen nimittäjä, jonka toteuduttua voidaan sanoa, että taiteilija on ollut residenssissä?
Valituilla taiteilijoilla ei ollut tarvetta avustajaan residenssissä. Tarvittaessa järjestettiin vapaaehtoisjärjestön kautta tukihenkilö olemaan tavoitettavissa esimerkiksi yöaikaan ja tukemaan residenssipaikkakunnalla asumisessa ja ruokailujen suunnittelussa.
Taiteilijoiden matkustamisessa paikan päälle huomioitiin yksilöllisiä tarpeita ja näihin budjetoitiin riittävästi. Esimerkiksi, mikäli opaskoira olisi matkustanut mukana, olisi residenssiin tarvittaessa voinut matkustaa lentämällä (vaikka lentämistä muuten pyrittiin ekologisista syistä välttämään). Tornioon ei ollut esteetöntä junayhteyttä, eli Kemin rautatieasemalta Tornioon matkustettiin tarvittaessa taksilla.
Residenssipaikkakunnalla liikkuakseen yksi taiteilijoista toi mukanaan itselleen sopivan polkupyörän.
Joihinkin taiteilijoiden ja residenssien järjestäjien yhteisiin tapaamisiin järjestettiin ja kustannettiin viittomakielen tulkkaus.
Residenssin tuottivat kaksi tuottajaa, joista toinen työskenteli osana Aineen taidemuseon henkilökuntaa. Toinen tuottaja palkattiin varta vasten residenssiä varten. Hänen äidinkielensä oli suomalainen viittomakieli.
Tärkeää oli mahdollistaa turvallisempaa tilaa esimerkiksi aktiivisella yhteydenpidolla, keskusteluyhteydellä ja kohtaamisilla kaikkien osapuolten kesken eri vaiheissa, lupauksista kiinnipitämällä ja myönteistä ilmapiiriä ylläpitämällä. Myös vertaisuus taiteilijoiden kesken oli tärkeää.
Kokemuksia ja tuloksia
Keräsimme residenssissä työskennelleiden taiteilijoiden kokemuksia ja palautetta loppukeskusteluissa ja nimettömällä palautelomakkeella. Myös tuottajat kirjoittivat havaintojaan ylös residenssien aikana ja lopuksi.
Taiteilijat kertoivat työskentelyllä olleen merkittävä vaikutus omaan taiteilijuuteen, taiteilijaidentiteetin vahvistumiseen ja/tai omiin mahdollisuuksiin uralla. Residenssissä oli aito mahdollisuus keskittyä omaan työskentelyyn. Taiteilijoiden vertaisuutta, vuorovaikutusta ja jakamista olisi voitu saattaa alkuun enemmänkin.
Syntyneissä näyttelyissä oli esillä erittäin kiinnostavaa ja omaäänistä taidetta. Toisaalta esimerkiksi median kiinnostus rajoittui usein saavutettavuus- ja yhdenvertaisuuskysymyksiin.
Saavutettavuuteen ja yksilöllisiin tarpeisiin liittyvä selvitystyö ja keskusteluyhteys olivat todella tärkeitä. On myös hyvä miettiä, millaisiin tilanteisiin ei olisi ollut vastausta tai apua tarjolla.
Haasteena ovat aina rajalliset resurssit. Resursseja olisi voinut suunnata vieläkin enemmän esimerkiksi monikielisyyteen ja viittomakielen tulkkausten järjestämiseen ilman riippuvuutta Kela-järjestelmästä. Viittomakielen tulkkausten tilaamiseen olisi voitu ilman lisärahaakin tehdä selkeämpi työnjako tuottajien ja taiteilijoiden kesken niin, että Kela-tulkkausten sopiminen ei olisi aiheuttanut taiteilijoille niin paljoa kuormitusta. Jos residenssitaiteilija olisi tarvinnut ympärivuorokautista tai kokopäiväistä avustajaa, eivätkä avustajan kulut olisi järjestyneet taiteilijan kotikunnasta, olisi avustajan kulut todennäköisesti pystytty hankkeessa budjetointia uudelleenjärjestelemällä kustantamaan. Pienemmällä rahoituksella toimiessa se ei todennäköisesti kuitenkaan olisi ollut mahdollista.
Tärkeää oli havainto järjestäjän vallasta siinä, millaiseksi kokemus residenssistä muodostuu etenkin niiden taiteilijoiden kohdalla, joilla ei ole aiempaa residenssikokemusta ja odotuksia voi siten olla vaikeampi asettaa. Olennaista on tiedostaa, millaista valtaa residenssin eri osallisilla on ja millaiset rakenteet voisivat tehdä prosessista avoimemman, turvallisemman ja tasapuolisemman kaikille.
Mentoroinnista taiteilijat kokivat saaneensa hyötyä ja uusia verkostoja.
Hankkeen tavoite edesauttoi erilaisten tahojen kiinnostusta ja halua olla mukana ja toi residenssille myönteistä näkyvyyttä.
Taiteilijat
Sofia Karinen
Sofia Karinen on Limingan taidekoulussa opiskeleva 21-vuotias suomalais-ranskalainen kuvataiteilija, jonka maalausten aiheina ovat hänen elinympäristönsä sekä lähiluonto.
Aino Laiho ja Olga Green
Viittomakielinen työpari Aino Laiho ja Olga Green tulevat residenssissä tutkimaan turvallisen tilan sekä vuorovaikutuksen ja leikin luomia mahdollisuuksia yhteiselle taiteelliselle ilmaisulle. He työskentelevät kokeilevasti useilla eri tekniikoilla ja materiaaleilla.
Kari Toiviainen
Kari Toiviainen on CP-vammainen, monialaisesti työskentelevä teatterin ja audiovisuaalisen ilmaisun ammattilainen, joka tulee residenssissä työstämään yhteisöllistä videotaideteosten sarjaa.
Maarit Hedman ja Anu Haapanen
Maarit Hedman ja Anu Haapanen työstävät residenssissä sekatekniikka- ja akryylimaalauksista sekä hiilipiirroksista koostuvaa näyttelykokonaisuutta. Teoksillaan he käyvät näkevän ja näkönsä menettäneen taiteilijan välistä vuoropuhelua pimeydestä.